Mitä minulle kuuluu tänään?
Erottuani muutin pian pois talostamme tyttäreni ja koiran ja kissan kanssa lähistölle. Mutta miehellä oli kiire päästä muuttamaan pääkaupunkiin, joten jouduin palaamaan taloomme ja valvomaan remontin ja sen myynnin. Tuona aikana elin yhden laastarisuhteen ja sitten rakastuin ihan oikeasti kaukana asuvaan mieheen. Tapailin häntä vuoden verran ja muutin sitten kauas pois. Välimatka toi helpotuksen, koska oli vaikea liikkua pitkän liiton maisemissa, jossa kaikki muistutti menneestä.
Miehelläni oli yksi lyhyt hetki, jolloin hän oli valmis kertomaan minulle laajemminkin puuhistaan. En halunnut tietää enempää kuin mitä jo tajusin. En halunnut kantaa tietämisen taakkaa loppuelämäni. Hän kertoi, että hänen vanhempansa olivat tajunneet jo varhain hänen suuntautumisensa. Pappisperheessä asia oli viety esirukouksissa Herran eteen, että hän paranisi. Näin ei kuitenkaan ollut käynyt. Mutta asia oli pakko pitää salaisuutena. Vain vanhemmat tiesivät. Sisarukset saivat tietää vasta, kun minä kerroin, ja silloin heidän veljensä oli jo yli 60-vuotias.
Uudella paikkakunnalla maalasin taloa, perustin uuden ison puutarhan ja ryhdyin opiskelemaan omaa alaani vähän laajemmin. Rakkaus kukoisti, luonto oli kaunis ja aloin toipua valtavasta stressistä. Samaan aikaan mieleni ystävällisesti kävi läpi kaikkea 30 vuotta, jonka liitto oli kestänyt. Se oli raskasta mutta välttämätöntä. Tulin tietoiseksi siitä, mitä tiesin tapahtuneen ja siitä, mitä en silloin voinut tajuta. Etsin verkosta tukea itselleni. Viimein löysin amerikkalaisen Str8sbook-sivun Facebookista. Se oli suuri käännekohta. Sain oman yhteisön, jossa tukea oli koko ajan saatavilla ja yli 3000 kohtalotoveria. Pian perustin tämän oman sivustoni.
Jo aikuiset lapsemme jäivät pääkaupunkiseudulle lähelle isäänsä. Mies keskittyi nyt yllättäen lapsiinsa. Koska oli eläkkeellä, hänellä oli aikaa. Hän antoi kaiken aikansa ja rahansa lapsilleen: auttoi kaikessa, maksoi kaiken, osti heille Bemarit yms. Minut hän mustamaalasi niin lapsiemme silmissä kuin oman sukunsakin parissa mielenterveysongelmaisena, aina vaikeana ja ongelmaisena ihmisenä. Kaikki tiesivät nyt, että hän olikin homoseksuaali, mutta hän itse kielsi sen edelleen. Hän yritti elää niin, että lapset olisivat hyväksyneet hänen uudet, vaihtuvat kumppaninsa eli nuoret miehet luonnollisina osina hänen elämässään. Mutta lapset eivät kestäneet sitä.
Molemmat tyttäreni kirjoittivat pitkät vihakirjeet minulle. Olin kaikkeen syypää.
Näin jatkui viisi vuotta, kunnes miesystäväni äiti sairastui muistisairauteen ja mies alkoi salaa juoda alkoholia. Arkielämä muuttui oudoksi ja raskaaksi ja muutin takaisin pääkaupunkiseudulle. Nautin työnteosta, ja opiskelujeni vuoksi löysin uudenlaista virtaa ja uudenlaisia työpaikkoja. Nautin lapsenlapseni seurasta. Tapailin joitakin miehiä mutta niistä ei kehkeytynyt mitään sen kummempaa.
Nyt kun kaksitoista vuotta on kulunut, molemmat tyttäreni ovat menneet terapiaan ja lähentyneet minua. He ovat päästäneet irti vihastaan. Emme koskaan keskustele siitä, mitä kaikkea tapahtui. Ero oli kaikille valtava shokki ja järkytys. Kaikki me olemme saaneet elämämme järjestykseen. Lapsemme haluavat kovasti, että olisimme koolla juhlapäivinä koko perhe yhdessä. Olen tähän suostunut. Exäni on tästä mielisään. Hän hauaisi olla kanssani kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Hän on sanonut, että teki kaiken oikein ja kaikki rakastavat häntä. Hän on huolellisesti tallentanut kaikki perhe-elämämme aikaa koskevat videot ja jakanut omat kopiot jokaiselle perheenjäsenelle. Ikään kuin todisteena, että se kaikki oli totta. Mutta edelleen hänen omat tekonsa ja hänen salaisuutensa ovat poistettuina kokonaan. Olen hyväksynyt sen, että olemme kuin eri planeetoilla.
Oma prosessini tämän asian suhteen on asettunut osaksi elämänkulkuani, joskin se kaikki oli mullistavaa. Kaiken jälkeen minusta tuli ihminen, joka osaa pitää puolensa ja asettaa terveelliset rajat. Olen selvinnyt paremmin erilaisista haasteista ja uskaltanut enemmän. Olen perustanut oman yrityksen. Elämän virta vie eteenpäin, uusiin seikkailuihin.